| (no subject) |
[Jul. 3rd, 2009|03:38 pm] |
Järkytyksekseni huomasin vielä, että mulla on raskausarpia. Luulin niin välttyneeni jo niiltä, mut ei. Siellä niitä on vatsan alaosassa. Onneksi en enää näe sinne muuten kuin peilin kautta.
Ihkua perjantaita; aurinko paistaa ja muut menevät terassille. Minä menen hammaslääkäriin. Varttia vaille kahdeksan illalla. Aivan järjetön lääkäriaika! |
|
|
| 22+1 |
[Jun. 27th, 2009|09:49 am] |
Useamman viikon hassujen ilmavaivojen ja neuvolan sydänäänien kuuntelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että eihän ne mitään ilmavaivoja ole, Muksu potkii! Siellä se pyörii nytkin, vaikka on yleensä hyvinkin aamu-uninen. Tullut isäänsä :P
Itsellä ei ole unista enää tietoakaan, käsien öinen puutuminen on pahentunut kivuiksi, jotka pahenevat aamua kohti siihen malliin, että ylös on noustava. Olen tänäänkin ollut jo useamman tunnin hereillä, mutta kumpaakaan kättä ei saa nyrkkiin (ei taivu) ja niitä pitää roikottaa vähän väliä velttoina sivuilla. Jalat ovat turvonneet siihen malliin, että kengänkoko on kasvanut kaksi numeroa, maanantaina toinen nilkka turposi tennispallon kokoiseksi eikä sitä pystynyt liikuttamaan milliäkään. Itkin kun jouduin kävelemään kahdeksan metriä vessaan. Finnejä tulee ihme paikkoihin, kuten olkapäät ja reidet, kasvoista nyt puhumattakaan. Lisäksi maha kasvaa hurjaa vauhtia, vaikka neuvolassa ovatkin sitä mieltä, että kasvu on normaalia. Tapasin viime viikolla pikkuserkun joka on kolme viikkoa pitemmällä raskaudessaan kuin minä ja hänellä oli ihan vain pieni söpö kumpu. Minä näytän siltä, että laskettu aika on ensi kuussa...
Eiks raskausajan pitänyt olla yhtä onnea vaan? Hiukset ja iho loistaa ja vointi on upea, totta kai? Mulla ei oikeastaan ole mitään niistä kivoista asioista mitä raskaudesta kerrotaan, mutta olen mielestäni ihmeen rauhallinen kaikkia ärsytyksiä kohtaan. En pahemmin itse stressaa vaikka joka paikkaan särkee, enkä voi enää tehdä juuri mitään. Mies joutuu kyllä omalla tavallaan kärsimään, kun saan välillä aivan järkyttäviä raivokohtauksia tai kun en viiden aikaan aamulla saa voideltua itse voileipääni. Mut eihän tuo ole kertaakaan valittanut. Uksomatonta, kuten kummipoikani sanoisi.
Ai niin, ja sit tuntemattomatkin ihmiset tuijottaa. Hassua. Ja kaikki vähänkään tutummat silittelee mahaa, enkä oikein taida tykätä siitä. Joka päivä joku kysyy, että joko potkii. Joka toinen kysellään laskettua aikaa. Ihmeen kiinnostuneita ihmiset on siitäkin onko ollut ruokahimoja tai ällötyksiä ja kuinka olen voinut. Tosin nuo on minustakin ihan kivoja juttelun aiheita.
Meidän minimakkarissa on jättisängyn lisäksi hoitopöytä, vaunut, pyykkikori, viisi isoa laatikollista lastenvaatteita ja iso vauvansänky, jonka mies yksi ilta kokosi. Sillä taitaa olla pesänrakennusvietti. Itse en vielä ole koko juttua oikein tainnut sisäistää, vaikea kuvitella millaista on sitten kun tää Mukelo on ulkona. On vaan jotenkin tosi lihava olo :P Kesän menojen takia neuvolat, lääkärit ja äitiyspakkaukset siirtyvät myöhemmäksi, eikä äitiysoloa siis tule sieltäkään.
Ehkä se sit joskus tulee. |
|
|
| Syy hiljaiseloon |
[May. 7th, 2009|01:28 pm] |
Täs on meidän pikkuinen RV12. Nyt meneillään RV14+6 ja ihan hyvin menee edelleen. Selkäkivut alkaa jo vähäsen hellittää, pahoinvoinnista kärsimme edelleen. Nyt oon kyllä saikulla poskiontelontulehduksen vuoksi, mut saapahan ainakin levättyä. Lääkäri määräsi unta ja nenäkannun kun en saa syödä juuri mitään lääkkeitä. Oikein ihkua se poskionteloiden huuhteleminen kun oksennus lentää jo hampaiden pesustakin. Eli varsin rauhallista elämää täällä meidän kahden + muksun huushollissa nykyään :P
Ollaan niin onnellisia molemmat :) |
|
|
| Miss D ei enää käytä |
[Feb. 22nd, 2009|09:46 pm] |
Tupakkaa, alkoholia, meikkiä, tietokonetta. En käy baareissakaan. Yritin eilen ja oli muuten aika tuskaista. Tykkään olla kotona Hanin kanssa. Ja olen alkanut käydä erinäisissä Motivuksen liikuntasessioissa.
Ajattelen jatkuvasti töitä. Alettuani kokopäiväiseksi vastaavaksi, on pomo kasannut hommia enemmän kuin pää kestäisi. Viikonloput nukun, joskus arki-illatkin. Menin yks viikko seiskaan töihin, mut se vaan pidensi työpäivää, sen sijaan, että olisin saanut lyhennettyä sitä alkupäästä. Mut ehkä tää tästä. Kunhan ei päästä irti ohjaimesta.
Ens viikolla siskolle, kummilapsia katsomaan :) |
|
|
| Hei! |
[Nov. 1st, 2008|08:26 am] |
Musta tuli toisen kerran täti viime yönä! Ja se ON tyttö! Mähän sanoin! Koko suku on ihan kahelina, isä soitti puol kaks yöllä ja huusi puhelimeen onnessaan, että on nyt tuplaukki :D Onneks olin jo kerinnyt herätä siskon miehen soiton jäljiltä.
Muita uutisia:
- Tutustuin Mieheen syyskuussa galtsussa. Tänään tulee kuusi viikkoa ensitreffeistä. Tasan kuusi viikkoa Mies on minun luona asunutkin. Ihan uusi asuntonsa toisella puolella kaupunkia jäi täysin käyttämättä, yhtään yötä se ei siellä nukkunut, käytiinkin vain pari kertaa pyörähtämässä. J. asuu nyt virallisesti mun luona. Ehkä vähän nopeeta toimintaa, mut en vaan saa tarpeekseni tuosta. Se on ihana.
- Töissä menee niin kuin ennenkin, koko ajan uutta ja paljon. RInnakkaisvastaavan muisti huononee koko ajan enkä aina vaan enää kestä. Menin eilen puol neljä töihin, että kerkisin tehdä inventaarion ennen tuplavuoroani ja vuoden kiireisintä työpäivää. Älytön työmäärä.
- Mulla on korvatulehdus. En voi pureskella kunnolla kun sattuu. Tila jatkunut monta viikkoa, maanantaina lääkäriin.
On mulla jotain muutakin pyörinyt pääs, mut en nyt muista. Paitsi sen, että olen edelleen huolissani eksästä, joka juuri ryöstettiin täysin Kuubassa. Mut on se kuulema kunnossa ja jatkaa entiseen malliin edelleen. Pelottaahan se silti aina toisen puolesta. |
|
|
| (no subject) |
[Sep. 15th, 2008|07:10 pm] |
Ei se mitään, että kun tulen töistä kotiin niin vessassa palaa valot vaikka olen aivan varma, etten jättänyt niitä päälle. Mutta entäs kun avaa astiakaapin oven ja astiat ovat eri järjestyksessä kuin pari tuntia sitten. Eikä varmasti ole koskaan itse niitä niin järjestänyt. Poistuin kotoa vain viemään roskat.
Viikko sitten lauantaina multa hävisi tunti. Nuokahtelin kotibileissä ja päätin lähteä kotiin. Vilkaisin kelloa (23.21), kävin vessassa, puin, hyvästelin ihmiset ja kävelin alakertaan. Tilasin taksin tekstarilla, sain vastausviestin heti. Viesti oli tullut klo 00:18. Kello oli sama enkä ollut kännissä, hyvin väsynyt vain.
Hankin muuten harrastuksen, jota olen viimeiset kolme vuotta vältellyt ja väheksynyt. Kohta nähdään olinko väärässä. Sain hienon kortinkin, josta en vielä tiedä olevan kuin kyseenalaista hyötyä.
Muuten mulle ei kai kuulu mitään, olen ryypännyt taas kolme päivää ja tänään työpäivä olikin sitten taas puuroa kun en ole juuri nukkunut koko viikonloppuna.
Joku vieressä nukkuva kiva mies olisi ihana yllätys. Edelliset kaks yötä nukuin tytön kanssa. |
|
|
| Lisäys edelliseen |
[Sep. 9th, 2008|07:13 pm] |
|
Mut en mä tätä sinkkuutta kylläkään rakasta. Yksinäisyyden lisäksi ruokaa menee hukkaan ihan sikana. Ei ole ketään kelle kehtaisi joka päivä vuodattaa niitä diipadaapa-mitenpäivämeni -juttuja. Joutuu kantamaan ostoskassit, viemään roskat ja imuroimaan. Eikä ole ketään auttamassa kun haluan nostaa pannukakun kuumalta pelliltä pois. Ja sit on muistot jotka herää vähän väliä. |
|
|
| En halua, et mun päiväkirja antaa väärän kuvan |
[Sep. 9th, 2008|06:45 pm] |
En ole niin suruinen kuin saattaa luulla. Toki oon vielä jonnii verran, en esim. jaksa tehdä juuri muuta kuin töitä ja nukkua. Voisin nukkua kellon ympäri joka päivä. Mutta on mulla kivojakin juttuja. Niin kuin kana-kinkku-sipuli-kapris-ananaspitsa extrajuustolla, valkosipulilla ja tuoreella basilikalla. Ja viime yönä nauhoitettu Kitchen Confidential. Ja uunissa pannukakkua ja seuraksi sille mustikkahilloa ja maitotiivistettä (NAM). Ja huomenna salille kavereiden kans.
Känny muuten hajos tänään. Sanoivat liikkeessä, että haljennut, mut ei se mitenkään mun taskussa voi keskenään haljeta, eihän? Muistin vanhan kännyn suojakoodin kolmannella kerralla, hyvä minä :)
Muuten oonki sit vaan juopotellut. Jonnii verran tutustunut uusiin ihmisiin livenä ja netissä. Mikä on kiva. Kun jotain vipinää mä todellakin tarviin! |
|
|
| (no subject) |
[Aug. 28th, 2008|05:41 pm] |
|
Kaksi tuntia, kolme tuntia, neljä tuntia siitä kun näin sut viimeksi. Aika juoksee, päähän särkee, otin päikkärit ja heräsin. Tajusin, että sä et tule tänään kotiin, etkä huomenna, et ensi viikolla, et ensi kuussa. Ehkä ensi vuonna tai sitten seuraavana. Enkä mä taas kestä vaan itken, eikä päänsärky lopu. Toivottavasti sun päänsärkysi hävisi jo, ne punaiset silmät ei paljon auta joo. En ole koskaan kokenut niin lohdutonta eroa. En tiedä kuinka tästä jatketaan, vaikka sanoinkin, että selviän. |
|
|
| En saa henkeä |
[Aug. 28th, 2008|02:21 pm] |
Käytiin eilen katsomassa Yön ritari. En ole mitenkään erityisesti Heath Ledger -fani, mutta Jokeri oli pirun hot! Hyvä leffa muutenkin.
Sit tehtiin pannaria ja keitettiin mustikkahilloa. Nukuttiin pitkät yöunet ja halittiin ja oltiin yhdessä. Puhelin soi koko ajan, työpaikalla on kaksi osastoa sekaisin kun en ole siellä. Kaikki halusivat osansa myös avokista, vaikka kellään muulla ei sitä oikeutta enää ole kuin minulla. Ei tänään.
Tulin juuri lentokentältä. Keuhkot on kuin tulessa, tukehdun räkään. Tätä tunnetta ei voi kuvailla oikein. Olen täysin lohduton. |
|
|
| (no subject) |
[Aug. 26th, 2008|06:59 pm] |
|
Ei jumankekka ole normaalia, jos joku kahen kilon siikakin saa melkein itkemään onnesta. |
|
|
| Loma loppui |
[Aug. 24th, 2008|09:54 pm] |
Tulin just kotiin ja purin kamat. Asunto on jotenkin hirveän tyhjä. Pitäisi siivota kunnolla, kaikki komerot jne. Täyttää tyhjiä hyllyjä tavaroilla. Huomenna töihin (ei inspaa yhtään), siellä on kaikki taas ihan sekaisin eikä tarpeeksi työntekijöitä. Remontin jäljiltä saan opetella kaikki tietokone- ja kassajärjestelmät uusiks siinä sivussa. Hirveesti töitä, masentaa.
Eilen oli Joensuun läksiäiset, koko edellinen viikko meni hirveän nopeasti. Aika tuntuu jyrältä, joka työntyy kohti torstaita ja yhtä elämäni omituisimmista eroista. Sit olen yksin. Ihan oikeasti yksin. Ei ole ketään kotona, eikä ole enää syliä, johon edes välillä pääsisi. En jaksa edes laskea kuinka monta vuotta on edellisestä kerrasta kun olen ollut niin _yksin_. Etelässä asuessa en ainakaan koskaan.
Eikä ketään kenelle soittaa ja sanoa miten päivä meni.
En enää tiedä mitä tunnen tai mitä ajatella. Rakastan, mutta olen jo niin valmistautunut luopumiseen. Itkettää välillä kyllä, mutta toisaalta haluan taas nähdä millaista se itsekseen oleminen olikaan.
Eihän sitä ikinä tiedä. Mitä tapahtuu. |
|
|
| (no subject) |
[Aug. 20th, 2008|12:20 am] |
|
Enossa taas, huomenna pääsee taas vähän ajelemaan ja telttailemaankin jossain vaiheessa. Tuleva jännittää ja etenkin pelottaa, stressaa. Mutta vielä on hyviä päiviä jäljellä, nautin niistä ja murskaannun sitten ensi viikolla tai seuraavalla. |
|
|
| No accidents today! |
[Aug. 5th, 2008|06:50 pm] |
Päivän ajotunti sai taas tuntemaan hienoista hyvää fiilistä (motskarilla) ajelua kohtaan, tietysti just ennen huomista (kolmatta) inssiyritystä varten, jossa mut tietysti teilataan taas :P
Oon niin vihannut koko viikon moottoripyöräilyä, ei jaksanut yhtään innostaa, ei yhtään. Koko päivän oli sellainen olo, että vihaan moottoripyöräilyä ja yleensäkin ajamista millä tahansa* enkä jaksais yhtään vaan venata niitä tunteja ja (turhia) inssejä. Oon vaan pelannut Wiitä ja idlannut sängyssä ajatellen erittäin negatiivisia tunteita kaistanvaihtoja kohtaan.
Wii Sports + Fit -saldo parilta päivältä lähenteleekin jotain yhdeksää tuntia. On se mulle paljon. Oikea hauis on ihan rikki ja jalat puutuu (pyörän selässä) ja tärisyttää. Tennis on vaarallista. Ja golf saa naisen kyyneliin.
Toi pelipaketti saa muuten aikaan tosi hyvän fiiliksen itsestä. Mähän osaan, enkä ole yhtään niin huono kuin luulin :) Saan joogassa ja tasapainoilussa täysiä, lihaskuntoliikkeistä ja aerobisista tosi hyviä tuloksia. Kiva lisä on sekin, että ollaan miehen kanssa tosi samoilla linjoilla kunnon kanssa, joten kilpaillaan jatkuvasti, et kumpi on missäkin lajissa parempi. Tällä hetkellä se johtaa ainakin hula-vanteessa (super 3 min) ja sekös ärsyttää :P
Pitää unohtaa huominen ja nyrkkeillä vähän. Jos tulis vaikka parempi mieli, hyvä alku on ainakin jo :)
* paitsi ruohonleikkurilla ajelua. Se on toistaiseks ainakin ihan vaan hupsua. |
|
|
| (no subject) |
[Aug. 4th, 2008|05:09 pm] |
|
Been playin´ Wii Sports + Fit 4 fiv hourz, I can haz a cheezburger nau? |
|
|
| (no subject) |
[Aug. 1st, 2008|08:58 pm] |
Kävin taas mökillä löhöömässä pari yötä. Eilen käytiin luontoilemassa lähijärvellä, katsottiin katiskat, tehtiin ruoka luodolla halsterissa ja ongittiin melkein viis tuntia. Saatiin 14 ahventa, yksi hauki ja neljä särkeä, jotka tosin heitettiin menemään. Onkimisen lomassa vedettiin venäläistä skumppaa (hirveetä tavaraa). Oikeeta laatuaikaa iskän kanssa :)
...
Nyt kotia tultua olen tullut siihen tulokseen, että miehet on niin perustavan laatuisesti paskoja, että ei ne vaihtamalla parane.
Paitsi iskä ei oo paska, vaan ihan paras iskä ikinä missään. |
|
|
| Kyllä maalla on mukavaa! |
[Jul. 27th, 2008|10:39 pm] |
Siivottiin isän ja tyttöystävänsä kanssa navetan ylinen. Arvaa paljonko paskaa on vuosikymmeniä käyttämättä olleessa navetassa? Paljon. Lakaisin uudenkarhealta lattialta seiniltä harjatun pölykerroksen niin voimalla, että molempien peukaloiden varresta lähti nahka. Ei edes sattunut, vielä silloin.
Vessasta tuulee niin, että papereita ei saa mitenkään työnnettyä sinne reikään.
Käytiin lakassakin, saatiin varmaan pari litraa. Kyllä kumpparit ja verkkarit on ihan parasta.
Tynnyrisaunaankin uskalsin ihan yksin. Oon tosi ylpeä itsestäni. Siellä päin on kuitenkin karhuja ja kaikkea ja meidän saunalampea ei ees näy mökille asti.
Ainoa vähän surku asia on yksinään nukkumaan meneminen, etenkin mökillä. Siellä se on jotenkin aivan erityisen surullista.
Tänään käytiin sitten vielä katsomassa katiskat (muutama hassu sintti) ja sienessä (yksi hyvä rouskupaikka, mut pitää antaa niiden vielä vähän kasvaa). Sain soutaa ympäri järven (jos sitä nyt järveksi voi kutsua kun syvin kohta on kaksi metriä) ja löydettiin vielä hyvä mustikkapaikkakin. Metsässä ja suolla samoilu kumpparit jalassa on muuten sekin ihan oikeeta liikuntaa...
Nyt maha täynnä aivan mahtavaa grillisapuskaa meen siskon sohvalle nukkumaan. Olispa joku kiva mies vieressä ;) |
|
|
| Särki |
[Jul. 25th, 2008|03:21 pm] |
Olen ihan poikki. Rikki. En jaksa.
Viimeinen työpäivä meni ihan sumussa ja lahopäänä. Palkkasin uuden työntekijän, toivottavasti se ees on hyvä. En yhtään muistanut mitä niiltä pitää kysellä niin kysyin siltä, että mitä mun pitäis sulta kysyä ja toistin sit sen lauseet.
Kohta pitäisi lähteä ajamaan tulevan ex-miehen muuttokuormaa Joensuuhun ja jo ajatuskin nukuttaa. Niin siis mun pitäis ajaa, kun keskiviikon inssi käski lainata jostain auton ja ajella vähän. Tervetuloa sitten uuteen inssiin vaan ens viikon tiistaina. Perkele.
Ei siis varmaan ihme, että tän päivän ajotuntikin meni sit ihan vituiks. Kun kaikki stressaa ja masentaa ja voi vittu, itkettääkin. Tein ihan älyttömiä aloittelijan mokia. Siis sellaisia, mitä en ole tehnyt seitsemään vuoteen ja mitä aina kiroan liikenteessä kun joku toinen tekee. Siis voi vittu sentään.
Enkä ees saa nyt rauhassa nauttia kesälomasta kun pitää palata tänne siis ens viikolla ja vielä kahteen kertaan.
Ja olen sydänsuruinenkin tietysti. Ehkä se itkeminen oikeesti auttais. |
|
|
| navigation |
| [ |
viewing |
| |
most recent entries |
] |
| [ |
go |
| |
earlier |
] |
| |
|
|
![[info]](http://l-stat.livejournal.com/img/userinfo.gif){kind=small}
m_dee's journal
sick